Karoliina P-S

Yrittäjyys on vaikeaa. Se on aina ollut vaikeaa, mutta nykypäivänä yrittäjän vaikeudet selviytyä kustannuksista ovat saavuttaneet täysin uusia ulottuvuuksia. Jo se, että kilpailijoita tietyillä aloilla on melkein enemmän kuin asiakkaita, pakottaa yrittäjän ajattelemaan ihan eri tavalla. Erilaistu tai kuole, sanoo Trout ja Havren, eivätkä he ole tässä kovinkaan väärässä. Jos keksit täysin uuden tuotteen markkinarakoon, hienoa! Meille muille, keskitytään tekemään omasta liiketoiminnastamme vastustamatonta. Jos tuote on kunnossa, jatketaan markkinoinnilla.

1.Suomessa on totuttu tietynlaiseen tasoon esimerkiksi löydettävyyden ja asiakaspalvelun suhteen. Kun suomalainen tulee Espanjaan, kaikki normit voi saman tien kyseenalaistaa:

2. On normaalia, että yritystä ei löydä. Yritys löytyy paikallisilta Keltaisilta sivuilta ilman logoja ja hintoja, saati sitten suosituksia. Yritystä ei löydä, vaikka osapuilleen olisi osoitetiedot siellä sivuilla kunnossa.

3. Ei ole näkyviä bannereita tai mainostusta. Pahimmassa tapauksessa yritys toimii kerrostalon viidennessä kerroksessa, josta tieto löytyy kerrostalon sisällä olevasta plakaatista.

4. Vaikka puhuisit täydellistä espanjaa tai englantia, ajattelette eri tavalla. Asiat pitää vääntää rautalangasta ja varmistaa useita kertoja.

5. Jos et ole palveluun tyytyväinen, harmi juttu. Mene toiseen paikkaan, jos ei miellytä.

6.  Jos laitat palautetta Facebookiin, Googlen palveluihin tai muihin sosiaalisiin välineisiin, asiaa pahoitellaan, mutta sinä olet silti väärässä. Harmi juttu.

Okei, ei kaikki yritykset täällä ole tuollaisia, mutta itse olen tällaisia kokenut jo muutamaan kertaan. Yksi pahimmista oli eräs brittiomisteinen kauneudenhoitoalan yritys, jossa tarjottiin muun muassa kynsi- ja ripsipalveluja. Paikka vaikutti ihan validilta ja tekijä osaavalta. Asiakaspalvelu oli kuitenkin aivan roskaa: huonoa viestintää, vittuilua ja tappelua asiakkaan kanssa. Työn taso oli myös ala-arvoista, nykyisellä tekijälläni kesti 1,5h korjata tämän virheitä. Onpahan mieheni käynyt vaihdattamassa iphonen lasia vääränväriseen kopioon tupakansavuiseen kellariin, jonka nettisivut näyttivät tasoa paremmilta. Ei vaan voi tietää.

Suomessa tällaiset yritykset eivät kauaa sinnittelisi. He eivät pärjäisi alalla eivätkä jaksaisi omaa toimintaansa kehittääkään. Kuitenkin huomaan paljon suomalaisia yrityksiä Espanjassa tai Suomessa, jotka saavat yrittäjyytensä nousukiitoon pelkällä markkinoinnin innovoinnilla tai hienosäädöllä. Tässä 5 erinomaista vinkkiä markkinoinnin kehittämiseen, jotka myöskin mukailevat markkinointitapojen ja -välineiden vuoden 2020 trendejä:

1. Hyvä Word-of-mouth parantaa näkyvyyttä ja tuo lisää asiakkaita

Jotta ihmiset puhuvat sinusta suurimmaksi osaksi hyvää, sinun pitää loistaa asiakaspalvelussa. Tee hyvin mitä lupaat, ole ystävällinen ja puhu totta. Ymmärrä ja vastaa kritiikkiin, pahoittele epäonnistumista. Pieni hymynkare tuskin haittaa. Kun asiakas kokee olevansa hyvin palvelulta ja arvokas, pieni myyminen sivulauseessa ei myöskään saa huonoa vastakaikua vaan suosittelua. Kiinnitä huomiota asiakaspalveluun!

2. Pidä tavoitteesi aina mielessä

Kaiken toimintasi pitäisi mennä liiketoiminnan tavoitettasi kohti. Tee konkreettinen tavoite ja sisäistä se. Suunnittele markkinointitoimenpiteesi sen mukaan, mitä haluat saavuttaa. Kun tiedät sen, käytä sellaisia kanavia, joissa asiakkaasi on. Harkitse viestiäsi kohdeasiakkaasi mukaan ja mukaudu. Ole kuitenkin aito. Jos prioriteettisi on tavaran tai palvelun myynti, eikä asiakkaan ongelman ratkaisu, se näkyy kyllä. Olet pahasti hakoteillä nykypäivän yritystoiminnassa.

3. Käytä sosiaalisen median välineitä markkinointivälineinä

Asiakkaasta välittäminen on vuoden 2020 trendi. Helppo tapa päästä lähelle asiakasta on nykypäivänä sosiaalinen media. Käytä somen tarjoamia markkinointikeinoja parantaaksesi asiakkaan sitouttamista esimerkiksi tietoja keräävällä mainonnalla kuten Swipe-up -mainoksilla tai Call-to-action -napeilla. Voit kuitenkin tehdä jo paljon sillä, että käyt vaikka katsomassa prospektiesi Instagram-sivuja, tykkäät ja kommentoit. Edelleen, ole aito. Muista, että some-sivusi tykkäyksillä ei ole niin paljon väliä kuin sillä, että saat asiakkaat kiinnostumaan palveluistasi sekä tavan lisätä heidät omaan CRM-järjestelmääsi potentiaaliseksi asiakkaaksi. Sinulla on liiketoiminta pyöritettävänä!

4. Ole järjestelmällinen

Mitä tahansa teetkin, tee se systemaattisesti ja tavoitehakuisesti. Markkinointia voi tehdä ilman myyntiä, mutta myyntiä ei voi tehdä ilman markkinointia. Salaisuus on vain se, että markkinointisi on suunniteltua ja järjestelmällisesti ja monikanavaisesti suoritettua. Älä siis läiski menemään vaan toimi suunnitelmasi mukaan järjestelmällisesti ja kirjaa tulokset. Käytä tuloksia apuna seuraavan kampanjasi suunnittelussa ja pyri aina parempaan oppimalla edellisestä.

5. Analysoi toimintaasi ja muokkaa sitä tarpeen mukaan

Käytä työkaluja, joiden avulla saat kerättyä tietoa potentiaalisista asiakkaista tai esimerkiksi nettisivujesi vierailijoista. Näiden avulla saat tehtyä kohdennetumpaa markkinointia ja saavutat parempia tuloksia. Kerää dataa prospekteistasi sekä onnistumisistasi ja analysoi sitä. Kuljetko tavoitettasi kohti? Jos et, korjaa virhe ja kokeile uudestaan.

Yrittäjyydessä työn vapauden lisäksi parasta on se, että sinä start-up tai pk-yrittäjänä voit leikkiä ja kokeilla hyvinkin vapaasti. Ota siitä kaikki irti. Pahimmassa tapauksessa ideasi ei onnistu, mutta opitpahan tekemään jotain muuta onnistuaksesi! Parhaimmassa tapauksessa sinusta tulee maan trendikkäin suunnannäyttäjä, jolle maailma aukeaa mahdollisuuksien mekkana aivan niin kuin kodin seinät pikkulapselle permanenttitussit molemmissa käsissä.

Näin nämä yleensä menevät. Nimittäin kylmäsoitot. Samanmallinen soittorunko on ollut yleiskäsikirjana useiden vuosien ajan lähes jokaiselle kylmäsoittoyrityksellä. Kun ihminen vastaa tällaiseen puheluun, mielen valtaa ahdistus, epäluulo ja kusetuksen pelko. Kylmäsoittajan ilmiselvä tekopirteys ei auta asiaa. Kylmäsoittajan alkaessa selostustaan tekee mieli laittaa puhelin odottamaan pöydälle ja odottamaan hetken hiljaisuutta, milloin sanoa suoraan, “ei kiitos”. Jotkut eivät odota edes tätä, vaan lyövät luurin korvaan. Joka tapauksessa harvemmat kylmäsoitot parantavat päivää, joten miksi edes antaa mahdollisuutta? Sinullahan on jo kaikki mitä tarvitset, eikö niin?

Ensinnäkin se, että soittorunko on samanlainen kaikilla, ei ole puhelinmyyjän vika. Tälle ihan tavalliselle työntekijälle on annettu raamit ja ohjeistus siihen, millä tavalla toimia. Hänelle on sanottu, että tällä tavalla saat tosi hyvin vastaajista vastaamaan kyselyysi/ostamaan lehden/varaamaan putkien tsekkausajan. Voin vain kuvitella miltä tästä tulevasta soittajasta tuntuu tietää, että kohta kontaktoidaan ihmisiä, jotka kohtelevat kuin ihmisroskaa. Maskeerattu ääni ja hymy kasvoilla ei välttämättä peitä kylmäsoittajan ahdistusta ja pettymyksen pelkoa. Mutta hei, palkka on tienattava.

Nykyiseen työhöni kuuluu asiakkuudenhoito ja palvelun kohentaminen, joten asiakkaille soittelu ei ole minullekaan vierasta. Muistan aina ensimmäisen soittoni viisi vuotta sitten. Olin saanut oman soittorunkoni rakennettua ja kyselyni toteutettua saamieni tietojen avulla. Olin valmis, motivoitunut ja hyvällä päällä. Valitsin numeron ja aloitin keskustelun. Hänellä oli aikaa lyhyelle kyselylle. Kysyin kaksi kysymystä, jonka jälkeen asiakas alkoi moittia minua kyselyn toteutuksesta ja haukkumaan minua ja ammattitaitoani. Huuto päättyi siihen, kuinka hän löi luurin korvaani. Aloin itkemään välittömästi. Soitin esimiehelleni, joka kehotti pitämään pienen tauon ja jatkamaan. “Kyllä se siitä, ei ne kaikki ole tuollaisia”, hän sanoi. Tämän jälkeen olen aina pelännyt kylmäsoittelua, mutta hei, palkka on tienattava.

Ettei tämä nyt mene ihan yleiseksi syyttelyksi, niin yritetäänpä ratkaista ongelmaa. Millainen yleismaailmallinen myyntipuhe tuntemattomalle ihmiselle kävisi? Onko olemassa tapaa, joka käy lähes kaikille? Nykyinen tapa ei selkeästi käy, jos on yhtään tehty asiakaskyselyä itse soittorungosta. Olen yrittänyt miettiä asiaa molempien näkökulmasta ja ainoa asia, joka tuntuisi toimivan, on aitous. Soittajan ja soitettavan on molempien ymmärrettävä, että perusteellinen taustatutkimus prospektista on mahdotonta, mutta puhelun edetessä on mahdollista muuntautua tilanteen mukaan. Tärkeää on siis,

Kuuntele → Reagoi

→ Kuuntele ihan oikeasti

→ Reagoi niin oikein kuin vain pystyt

Ja niin edespäin. 

Jotta toimivuus on mitattavissa ja tuloksilla pidetään liiketoiminta pystyssä, on toiminta pakko olla toistettavissa. Tämän vuoksi on oltava jonkinlainen soittorunko. Itse erilaisista kokemuksista oppineena luon aina soittorungon, johon olen kirjoittanut ranskalaisilla viivoilla nimeni, asiani, asiakkaan mahdolliset vastaukset (positiivinen, negatiivinen) sekä niiden vastaehdotukset.  Jos olen hermostunut, soittorunkoni näyttää jotakuinkin tältä: 

Etukäteen olen lukenut yrityksen tiedot CRM:stä ja tarkistanut soittolistan muistiinpanot. Kirjoitan usein täysiä lauseita ja alleviivaan avainsanat. Avainsanoilla soiton tekeminen yleensä onnistuu, mutta täydelliset lauseet ovat siihen tilanteeseen, kun tapahtuu jotain odottamatonta. Tällaisia tilanteita ovat vihaiset asiakkaat tai täysin odottamattomat vastaukset. Joskus vastaukset saavat minut nauramaan tai hämmentymään, ja silloin tarvitsen merkin rungossa, jotta voin pitää puhelun koossa. Tästä johtuvat siis kaikki huutomerkit, pallot ja tähdet. Tärkeintä kuitenkin on, että sanani ovat erilaisia joka puhelun kohdalla. Kuulostan ammattimaiselta, mutta itseltäni ja arvioin pienten sutkautusten sopivuutta eri henkilöiden kanssa. Liian tuttavalliseksi en koskaan mene, sitä riskiä ei kannata ottaa. 

Totuus kuitenkin on, että kaikki eivät voi pitää kaikista. Joku puhelinmyyjän äänessä voi ärsyttää, voi olla superhuono päivä tai jokin ei vaan nappaa. Puhelinmyyjällä ei ole oikeita sanoja mitä sanoa kaikkien kohdalla, kaikki eivät anna uutta mahdollisuutta. Jotkut ihmiset eivät vain halua ostaa puhelimessa. Lisäksi useimmiten ihmiset eivät edes tiedä mitä haluavat. Kuinka hemmetissä miellyttää ja toimia oikein, jos vastapuoli ei edes tiedä mitä haluaa? Tässä esimerkkinä yksi keskustelu, jonka perusteella voi vain ihmetellä, miten kylmäsoittelu toimii enää mitenkään.

Molempien osapuolien on hyvä muistaa juuri puhelun hetkellä, että on olemassa tulevaisuus. Puhelinmyyjästä voi tulla asiakkaasi (tällaista kertoo myös Katja Häkkinen LinkedInissä) ja vastaajasta mahdollinen pomosi. Olet sitten kylmäsoittaja tai -soitettava, tai kuka tahansa, kohtele ihmisiä ihmisarvon mukaisesti. Typerää pilata kenenkään päivää tai aiheuttaa traumoja noin pienellä ja mitättömällä tilanteella pitkässä elämänvirrassa.

Useimmat meistä on joskus käynyt huonoilla treffeillä. Ja huonoilla tarkoitan sitä, että sinua tai tätä toista osapuolta ei voisi vähempää kiinnostaa. Itsellä tulee yhdet treffit mieleen miettiessäni asiaa. Pyysin yhtä baarityöntekijää 18-vuotiaana ulos lauantai-illan riennoissa. Tyyppi oli hyvännäköinen ja kiinnostava, joten toimin. Sain treffit ja näimme seuraavalla viikolla.

Treffit eivät alkaneet kovinkaan hyvin. En tiedä mikä minua vaivasi, mutta olin todella töykeä koko treffien ajan. Hän tuli hakemaan minua autollaan ja minä aloitin treffit pilkkaamalla hänen lippistään, vaatetustaan ja autoaan – todella mahtavaa käytöstä. Tästä oli vaikea palautua enää. En muista oikeastaan mitään muuta treffeistä, kuin jännittyneen tunnelman, toisten mahdollisuuksien pallottelun ja sen, että jäi todella huono maku suuhun. Paljoakaan ei puhuttu, mutta tunnelma oli jäätävä. Tämä oli nonverbaalia eli sanatonta viestintää parhaimmillaan, tai no, pahimmillaan.

Erään tutkimuksen mukaan vain seitsemän prosenttia viestinnästä on sanallista. Seitsemän. Tämä tarkoittaa, että 93 prosenttia viestinnästä tapahtuu joko äänteillä tai kehonkielellä. Tämä oli käsittämätön tieto sellaiselle, joka luulee jotakin tietävänsä markkinoinnista ja viestinnästä. Tiedän, että tutkimus on kiistelty ikänsä ja otantansa vuoksi, mutta mikä tutkimus ei olisi. Oletetaan kuitenkin, että tutkimus pitää lähestulkoon paikkaansa.

Leikitäänpä ajatuksella.

Kahden ihmisen katseet vaeltavat joukossa, mutta pian lukittuvat toisiinsa. Katseessa näkyy kiinnostus, joten nämä kaksi alkavat tarkkailla toistensa ilmeitä ja reaktioita. Yhteys on luotu. He tulevat toistensa luokse ja haistavat toistensa tuoksun ja pohtivat sopivaa etäisyyttä toisiinsa. Ennen ensimmäistäkään sanaa molemmat ovat arvioineet toisensa ulkonäön, vaatetuksen ja ilmeiden perusteella. Molemmilla on jonkinlainen käsitys toisistansa. Sitten tulevat ensimmäiset sanat. Me luomme toisistamme tarinoita sen perusteella mitä näemme, vaikkei se pitäisi mitenkään paikkaansa. On uskomatonta, kuinka helposti analysoimme toisen jonkinlaiseksi ilman tai vähällä määrällä sanoja. Entäpä jos ei olekaan muuta kuin sanoja?

Ajatellaanpa kyseistä teoriaa sosiaalisen median näkökulmasta. Sanatonta viestintää ei ole, on vain se seitsemän prosenttia, josta yhtäkkiä tulee sata prosenttia hymiöiden kanssa, joita suurin osa ihmisistä ei osaa edes tulkita oikein. Asia lähtee mielipiteestä ilman sitä hymyn karetta tai naurahdusta, eikä asian keveyttä osata tulkita sanojen kautta. Kommenttiin vastataan eriävä mielipide, tämäkin ilman parempaa selitystä tai sanatonta pehmentävää elettä. Joku laittaa kuvan Michael Jacksonista syömässä popkornia. Kuinka montaa vielä ihmetyttää, että somessa nousee paskamyrskyjä tilanteissa, joissa viestintää ei osata tehdä tai tulkita oikein?

Viestinnän taitoa ei mitata älykkyyden määrällä. Sinä et ole automaattisesti fiksu, jos osaat puhua hyvin tai automaattisesti tyhmä, jos riitelet somessa. Kyse on ennemminkin tunteista, niiden säätelystä ja viestinnän opettelusta. Hyvän viestinnän taidon voi oppia kuka tahansa. Aloita muutamasta helposta vinkistä:

1.Opettele tunnistamaan omat tunteesi

Kuulostaa siltä, kuinka palaisimme taaperoikään kuuntelemaan, kuinka vanhempasi sanoo sinulle: “Tunnet nyt vihaa, mutta ei se haittaa, se on normaalia.” Tämä ei kuitenkaan ole hirveän kaukana totuudesta. Kun huomaat jonkun tunteen valtaavan sinut esimerkiksi lukiessasi jotain negatiivista somessa, pohdi ensin, miksi. Tämä antaa sinulle aikaa tunteesi tunnistamiseen sekä pohtimaan sille syytä. Onko tunne oikea? Onko se ainoa mahdollisuus? Onko sinua loukattu?

2. Opettele hallitsemaan omia tunteitasi

Varsinkin minunlaiselleni erityisherkälle tunneihmiselle tämä on hyvin vaikeaa. Toista auttaa vanha kunnon kikka: “Laske kymmeneen”. Toista auttaa kun visualisoi ja analysoi tilanteen objektiivisesti. Onko sinua loukattu tarkoituksellisesti? Voisitko ylireagoida? Oletko voinut ymmärtää jotain väärin? Mikä on tarinan toinen puoli?

3. Toimi tunteen mukaisesti siinä laajuudessa kun tunnet oikeasti sopivaksi

Kun olet laskenut kymmeneen tai analysoinut tilanteen ennen toimintaa, pohdi lopputulosta. Kannattaako asiasta tapella? Voitko kääntää keskustelun positiiviseksi esimerkiksi väärinymmärretyn huumorin jälkeen? Kannattako asia selvittää vai vain unohtaa tilanne ja samalla koko ihminen?

Joskus ärsyttää ja joskus tunnet olosi todella loukkaantuneeksi. Joskus huudat takaisin huutomerkein ja CAPSLOCK päällä. Joskus taas et. Toivon mukaan opit säätelemään omia tunteitasi ja pohtimaan tilanteen vakavuutta ennen ja jälkeen eskaloitumisen. Olen aiemminkin sanonut sitä, että usein sinä olet se, joka kärsii eniten. Se voi olla asennevamma, riitatilanne tai jopa konfrontaation pelkääminen. Pohdi, onko se sen arvoista. Minä haluaisin sanoa, että ei ole, mutta minulla onkin vielä paljon opittavaa tämän suhteen.

P.S. Monia vuosia myöhemmin näin tämän saman miehen ja pyysin anteeksi käyttäytymistäni. Hän ei edes muistanut minua, eli en ollut jäänyt mieleen niin hyvällä kuin huonollakaan tavalla – olkoon tämä hyvä asia.

Meidän perheellä oli aika näkyvä profiili paikkakunnalla, jolla asuin lapsena. Leima kuumalla rautatalikolla painettiin kankkuun jo nuorella iällä. Vanhempani toimivat hyvin julkisissa ammateissa, joten he olivat tuttuja kaikille koulussa istuneille tai rippikoulussa tai kirkonmenoissa käyneille. Vanhemmistani alettiin keksimään mitä erikoisimpia valheita ja niitä jostain syystä uskottiin. No, me lapset saimme osamme ja meidät ihmisinä määriteltiin täysin. Kun perättömistä asioista kiusataan tarpeeksi, ihmisestä tulee varautunut ja lopulta katkera epäreilusta kohtelusta. Näin kävi minulle, ja koin vaikeuksia luottaa ihmisen tarkoitusperien luonteeseen.  Aloin varautua loukkaukseen joka kerta kun tapasin uuden ihmisen paikkakunnallani. Myöhemmin tämä opittu itsesuojelumekanismi siirtyi opiskelupaikkakunnalleni. Katkeroitunut tai ei, minuun on selkeästi juurtunut asennevamma.

Sittemmin opin ymmärtämään paremmin ihmisen käyttäytymistä ja ryhmäpaineen voimaa. Mielipiteet tiettyihin asioihin on helppo yhdistää ihmiseen tai yrityksen keulakuvaan. Tästä syystä yleensä toimari saa ensimmäisenä fudut, kun yrityksellä menee huonosti. Ei se reilua ole, mutta katsojista tuntuu vähän paremmalta. Mutta, kerron pienen salaisuuden: Ei se sen toimarin vika yksin ole, että alkoi mennä huonosti. Harmi vaan, että yrityksen jäljelle jääneet työntekijätkin alkavat syyttää irtisanottua kaikista ongelmista.

Kaikkein pysyvin vamma on asennevamma. Asennevamma tarkoittaa sitä, kun sinulla on kieroutunut asenne jotakuta tai jotain asiaa kohtaan. Kieroutuma voi johtua mm. huonosta kokemuksesta, opitusta, kuulopuheista tai vääränlaisesta markkinoinnista. Asennevamma syntyy, kun et voi nähdä tai suostu näkemään asiaa muulla tavalla. Näkökantasi on rajoittunut jostakin syystä.

Parasta asennevammassa on, että se voidaan korjata. Pahinta, että se korjaantuu vain, jos itse haluaa. Ketään ei voi pakottaa muuttamaan omaa asennettaan, vaikka kuinka asian selittäisi toisin. Muutos on lähdettävä itsestä.

Esimerkkini voisi vaikuttaa siltä, että minulla oli oikeus luoda asennevamma. “Mulle oltiin ilkeitä, nyt mä voin olla vihainen aina” – juu, en voi. Me emme ole enää lapsia vaan meidän on tarkoitus kasvaa ihmisenä ja ajatella useampaa näkökantaa. Minkä takia ihmiset, jotka joskus ovat toimineet mielestäni väärin, joutuisivat kärsimään siitä aina? Tai miksi myöhemmin tapaamani ihmiset joutuisivat kärsimään jostain, mikä ei liity heihin mitenkään? Siinä tapauksessa joka ikinen meistä tulisi kärsimään jostakin elämämme vaiheessa tapahtuneesta konfliktista jälkeenpäin.

Kuulostaako tämä hassulta?

Voin aika varmasti sanoa, että jossei jokaisella niin lähes jokaisella ihmisellä on asennevamma jostain asiasta. Niin vaan tapahtuu. Meille muodostuu vääränlaisia kuvia asioista ihan vahingossa tai vaikutuksen alaisena. Kuinka moni tietää, että Johanna Tukiainen on erittäin hyvin menestynyt koulussa ja taitava henkilöbrändääjä? Tiesitkö, että ydinvoima on yksi kaikkein turvallisimmista energiamuodoista? Haita ei myöskään ole rationaalista pelätä ihan niin paljoa, sillä jopa koiran hyökkäykseen kuolee enemmän ihmisiä kuin haihyökkäykseen .

Mindblowing, vai mitä?

Noniin, nyt sinulle on kerrottu, että sinulla on asennevamma. Onko asennevammastasi jotain haittaa sinulle tai ympäristöllesi? Jos ei, senkun annat asian olla. Voit hyväksyä, ettet ole täydellinen. Jos asennevammastasi on haittaa sinulle tai ympärilläsi oleville, suosittelen näkökannan muokkaamista ja erilaisten näkökulmien miettimistä. Onko mielipiteesi tosi? Mihin perustat tämän kannan? Onko vamman taustalla jokin ikävä yksittäinen kokemus tai jokin muu asia, jonka olet antanut määritellä koko kannan? Jos huomaat, että asenteesi saattaa olla väärä, mutta sinulla ei ole aikaa tai energiaa alkaa etsiä toisia näkökulmia, voit aloittaa irtautumisen asennevammastasi hyväksymällä mahdollisuuden toiseen näkökantaan. Tämä todennäköisesti parantaa sinun suhtautumistasi (lue: asennettasi) ja se olio sisälläsi lopettaa sisuskalujesi syönnin ja luidesi kalvamisen. Minusta sekin kuulostaa aika kivalta.

Vaikka sinä olisit edistynyt ihminen ja alkaisit avartamaan katsomustasi, kaikki eivät niin tee. Pointti kuitenkin on, ettet anna sen lannistaa sinua. Jos se ei oikeastaan vaikuta sinuun muuten kuin pahoittamalla mielesi (joka ei tietenkään ole yhtään kivaa), annetaan asian olla. Harmi, mutta niinkuin on jo käyty läpi, vain henkilö itse voi vaikuttaa asennevammaansa. Älä sinä anna toisen ihmisen asennevamman vaikuttaa sinuun ja naapuripihan kukat ovat värikkäämpiä ja tuoksuvat vieläkin paremmalta.

Kun olin ala-asteella, vietimme yhden luokkaretken luokkatoverin kotona ratkaisemalla erilaisia tehtävärasteja tiimeissä. Eräällä rastilla tiimeistämme valittiin tehtävänsuorittajat ja heidät istutettiin lattialle selät vastakkain. Molemmille kannettiin eteen kaksi kuppia, joista toinen oli puolillaan makaroneja sekä syömäpuikot. Ohje oli: Syömätikkuja apuna käyttäen siirrä makaronit kupista toiseen.

Yksinkertaista, eikö?

Meidän tiimimme pelaaja otti syömäpuikot käteensä oikeaoppisesti ja alkoi nopeasti siirtämään makaroneja kiposta toiseen. Toisen tiimin pelaaja aloitti samalla tavalla, mutta pysähtyi pian miettimään. Hetken mietittyään hän otti ensimmäisen kipon käteensä ja kaatoi makaronit toiseen kippoon. Vähän tuli raapaistua kupin pohjaa syömäpuikoilla. Yritimme valittaa naapuritiimin voitosta, mutta lopputulos oli, että he olivat ajatelleet tehtävän fiksummin. Puhdasta think-out-of-the-box -ajattelua.

Tämä sai minut ajattelemaan tilannetta yksinkertaisuudellaan ja heijastamaan tilannetta liiketoimintaan. Ohje oli selkeä ja asiaa täysin kyseenalaistamatta työ saatiin tehtyä. Kuitenkin pienellä mietinnällä lopputulokseen päästiin toisella tavalla nopeammin ja samanlaatuisesti – ja todennäköisesti halvemmalla. Kyseenalaistatko siis toimintatapojasi tarpeeksi usein? Koetko saavuttavasi maksimin toimintatavoillasi?

Voisiko eri näkökulma johtaa parempaan toteutukseen?

Hassua kuinka olemme oppineet tietyille tuloksille tietyt toimintatavat. Vastauksena on usein ”Näin on aina tehty” tai ”Miksi keksiä polkupyörä uudestaan”. Ajatelkaapa mitä olisi tapahtunut, jos puhelimeen olisi tyydytty 1900 -luvun alussa? Ei siinä mitään, olisihan sellainen mötikkä kodin seinässä hieno vempele ja operaattorit loisivat työpaikkoja. Ehkä nämä yrittäjät, jotka mainonnan puutteen, huonon sijaintitiedon tai huonon tavoittamisen vuoksi olisivat menettäneet työpaikkansa, voisivat olla siellä töissä. Hah, spekuloidaan vaan, mutta oli ihan hyvä juttu, että puhelin keksittiin uudestaan. Plus, kissavideot on kivoja.

Itse vierastan lausetta ”näin on aina tehty”. Ei, ei ole. Eikä ole tarkoituskaan. Joskus on keksitty hyvä tapa tehdä tämä versio tästä laitteesta tai palvelusta, mutta miten voitaisiin luoda uutta, mahdollistaa enemmän ja ajatella isommin jos kaiken tekee samalla tavalla? Ei, ei voitaisi. Sitä paitsi, missä on motivaatio luoda uutta, jos kaiken tekee samalla tavalla kuin joku toinen?

Eihän kukaan astu edellä kävelijän täsmälleen samoihin jälkiin.

Uskon, että ”näin on aina tehty” on ensimmäisen kerran ja siitä lähtien sanottu motivaation ja jaksamisen puutteessa. Olisi kait uuden tekemisestäkin kiva saada rahaa, mutta jos sitäkään ei tipu, miksi vaivautua. Mutta älä ikinä sano ”näin on aina tehty” sen takia, että tapa on jo todettu yhdellä tavalla hyväksi. Se on aina tekosyy.

Olen iloinen siitä, että tässä maailmassa on paljon innokkuutta sekä ympäristöjä tuottaa uutta. Kehittää. Parantaa. On ihan ymmärrettävää, ettei aina jaksa ja motivaatiota pitää etsiä vuoren huipulta, koulun penkiltä tai jopa pullon pohjalta (kohtuudella tuon viimeisen kanssa). Älä kuitenkaan menetä uskoasi siihen, etteikö asioita voitaisi keksiä uudella tavalla – paremmin, moniulotteisemmin, ekologisemmin. Aina tulee olemaan motivaationsa menettäneitä puurtajia, jotka ovat tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa.

Muista, voi tehdä myös toisella tavalla.