Karoliina Poiksalo-Sävilahti

karoliina.poiksalo(a)gmail.com
Pirkkala, Finland

Kouluttaja | Konsulttikouluttaja
ICT & Media + Peliala

© Karoliina Poiksalo-Sävilahti
All rights reserved.

**tuttaako? Pura se somessa!

Useimmat meistä on joskus käynyt huonoilla treffeillä. Ja huonoilla tarkoitan sitä, että sinua tai tätä toista osapuolta ei voisi vähempää kiinnostaa. Itsellä tulee yhdet treffit mieleen miettiessäni asiaa. Pyysin yhtä baarityöntekijää 18-vuotiaana ulos lauantai-illan riennoissa. Tyyppi oli hyvännäköinen ja kiinnostava, joten toimin. Sain treffit ja näimme seuraavalla viikolla.

Treffit eivät alkaneet kovinkaan hyvin. En tiedä mikä minua vaivasi, mutta olin todella töykeä koko treffien ajan. Hän tuli hakemaan minua autollaan ja minä aloitin treffit pilkkaamalla hänen lippistään, vaatetustaan ja autoaan – todella mahtavaa käytöstä. Tästä oli vaikea palautua enää. En muista oikeastaan mitään muuta treffeistä, kuin jännittyneen tunnelman, toisten mahdollisuuksien pallottelun ja sen, että jäi todella huono maku suuhun. Paljoakaan ei puhuttu, mutta tunnelma oli jäätävä. Tämä oli nonverbaalia eli sanatonta viestintää parhaimmillaan, tai no, pahimmillaan.

Erään tutkimuksen mukaan vain seitsemän prosenttia viestinnästä on sanallista. Seitsemän. Tämä tarkoittaa, että 93 prosenttia viestinnästä tapahtuu joko äänteillä tai kehonkielellä. Tämä oli käsittämätön tieto sellaiselle, joka luulee jotakin tietävänsä markkinoinnista ja viestinnästä. Tiedän, että tutkimus on kiistelty ikänsä ja otantansa vuoksi, mutta mikä tutkimus ei olisi. Oletetaan kuitenkin, että tutkimus pitää lähestulkoon paikkaansa.

 

Leikitäänpä ajatuksella.

 

Kahden ihmisen katseet vaeltavat joukossa, mutta pian lukittuvat toisiinsa. Katseessa näkyy kiinnostus, joten nämä kaksi alkavat tarkkailla toistensa ilmeitä ja reaktioita. Yhteys on luotu. He tulevat toistensa luokse ja haistavat toistensa tuoksun ja pohtivat sopivaa etäisyyttä toisiinsa. Ennen ensimmäistäkään sanaa molemmat ovat arvioineet toisensa ulkonäön, vaatetuksen ja ilmeiden perusteella. Molemmilla on jonkinlainen käsitys toisistansa. Sitten tulevat ensimmäiset sanat. Me luomme toisistamme tarinoita sen perusteella mitä näemme, vaikkei se pitäisi mitenkään paikkaansa. On uskomatonta, kuinka helposti analysoimme toisen jonkinlaiseksi ilman tai vähällä määrällä sanoja. Entäpä jos ei olekaan muuta kuin sanoja?

 

 

Ajatellaanpa kyseistä teoriaa sosiaalisen median näkökulmasta. Sanatonta viestintää ei ole, on vain se seitsemän prosenttia, josta yhtäkkiä tulee sata prosenttia hymiöiden kanssa, joita suurin osa ihmisistä ei osaa edes tulkita oikein. Asia lähtee mielipiteestä ilman sitä hymyn karetta tai naurahdusta, eikä asian keveyttä osata tulkita sanojen kautta. Kommenttiin vastataan eriävä mielipide, tämäkin ilman parempaa selitystä tai sanatonta pehmentävää elettä. Joku laittaa kuvan Michael Jacksonista syömässä popkornia. Kuinka montaa vielä ihmetyttää, että somessa nousee paskamyrskyjä tilanteissa, joissa viestintää ei osata tehdä tai tulkita oikein?

Viestinnän taitoa ei mitata älykkyyden määrällä. Sinä et ole automaattisesti fiksu, jos osaat puhua hyvin tai automaattisesti tyhmä, jos riitelet somessa. Kyse on ennemminkin tunteista, niiden säätelystä ja viestinnän opettelusta. Hyvän viestinnän taidon voi oppia kuka tahansa. Aloita muutamasta helposta vinkistä:

1.Opettele tunnistamaan omat tunteesi

Kuulostaa siltä, kuinka palaisimme taaperoikään kuuntelemaan, kuinka vanhempasi sanoo sinulle: “Tunnet nyt vihaa, mutta ei se haittaa, se on normaalia.” Tämä ei kuitenkaan ole hirveän kaukana totuudesta. Kun huomaat jonkun tunteen valtaavan sinut esimerkiksi lukiessasi jotain negatiivista somessa, pohdi ensin, miksi. Tämä antaa sinulle aikaa tunteesi tunnistamiseen sekä pohtimaan sille syytä. Onko tunne oikea? Onko se ainoa mahdollisuus? Onko sinua loukattu?

2. Opettele hallitsemaan omia tunteitasi

Varsinkin minunlaiselleni erityisherkälle tunneihmiselle tämä on hyvin vaikeaa. Toista auttaa vanha kunnon kikka: “Laske kymmeneen”. Toista auttaa kun visualisoi ja analysoi tilanteen objektiivisesti. Onko sinua loukattu tarkoituksellisesti? Voisitko ylireagoida? Oletko voinut ymmärtää jotain väärin? Mikä on tarinan toinen puoli?

3. Toimi tunteen mukaisesti siinä laajuudessa kun tunnet oikeasti sopivaksi

Kun olet laskenut kymmeneen tai analysoinut tilanteen ennen toimintaa, pohdi lopputulosta. Kannattaako asiasta tapella? Voitko kääntää keskustelun positiiviseksi esimerkiksi väärinymmärretyn huumorin jälkeen? Kannattako asia selvittää vai vain unohtaa tilanne ja samalla koko ihminen?

 

Joskus ärsyttää ja joskus tunnet olosi todella loukkaantuneeksi. Joskus huudat takaisin huutomerkein ja CAPSLOCK päällä. Joskus taas et. Toivon mukaan opit säätelemään omia tunteitasi ja pohtimaan tilanteen vakavuutta ennen ja jälkeen eskaloitumisen. Olen aiemminkin sanonut sitä, että usein sinä olet se, joka kärsii eniten. Se voi olla asennevamma, riitatilanne tai jopa konfrontaation pelkääminen. Pohdi, onko se sen arvoista. Minä haluaisin sanoa, että ei ole, mutta minulla onkin vielä paljon opittavaa tämän suhteen.

P.S. Monia vuosia myöhemmin näin tämän saman miehen ja pyysin anteeksi käyttäytymistäni. Hän ei edes muistanut minua, eli en ollut jäänyt mieleen niin hyvällä kuin huonollakaan tavalla – olkoon tämä hyvä asia.

 

 

Thanks for downloading!

Top